Home > Yleinen > Haastava matka kiertotalouteen

Jokainen meistä tunsi varmasti pienen piston sydämessään huhtikuun alkupäivinä, jolloin me suomalaiset olimme kuluttaneet luonnonvaroja määrän, jonka olisi pitänyt riittää koko vuodeksi. Nyt elokuussa on vuorossa maailman ylikulutuspäivä eli päivä, jolloin ihmisen luonnonvarojen kulutus ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonepäästöjä.

Tilanteeseen on herätty sekä globaalilla tasolla että meillä Pohjolassa, mutta matka kohti luonnonvarojen järkevämpää käyttämistä on kuitenkin vasta alkumetreillä. Esimerkiksi Suomessa vain reilu kolmannes yhdyskuntajätteestä päätyy kierrätykseen. Eli kaatopaikka on edelleenkin valitettavan usein loppusijoituspiste – etenkin tuotteille, joita ei voida käyttää energiantuotantoon.

Mitä sitten olisi tehtävissä? Yksi uskottava, mutta haastava ja koko talouden toimintamalleja muuttava vastaus on kiertotalous. Nyt taloutemme perustuu pääsääntöisesti lineaariseen malliin, jossa valmistettu tuote myydään ja heitetään käytön jälkeen pois. Kiertotalouden keskinen ajatus on, että raaka-aineet ja materiaalit pysyvät pitkään talouden käytössä eli ovat kierrätettävissä, jolloin niiden arvo säilyy ja ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pienet.

Kaupalla on keskeinen rooli matkalla kiertotalouteen: kauppa voi jakamalla asianmukaista tietoa paitsi ohjata asiakkaan valintoja myös auttaa matkalla kohti järkevää kiertotaloutta. Itse olen usein törmännyt tietämättömyyteeni esimerkiksi omalla talotyömaallamme: käsittelemättömän puun osaan polttaa saunan uunissa, mutta mikä on järkevä kierrätysmalli kipsilevyn, eristysvillan, styroksin tai vaikkapa patolevyn jämille. Edellisen talomme rakensimme noin 30 vuotta sitten, eikä rakennusjätteen kierrätys ainakaan yksityisillä rakennustyömailla ole tuossa ajassa juurikaan muuttunut.

Tosin rakennusalaltakin löytyy hienoja edelläkävijöitä. Yksi niistä on Tarkett ja sen ReStart-järjestelmän. ReStartin tavoitteena on lopettaa Tarkettin osalta kokonaan materiaalin toimittaminen kaatopaikalle. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. muovilattian asennushukan talteenottoa ja kierrättämistä uudelleen tuotannon raaka-aineeksi. Käytännössä Tarkett toimittaa asiakkaiden työmaille veloituksetta kierrätyssäkit, noutaa täydet säkit omaan kierrätyskeskukseensa materiaalin uudelleen käyttöä varten. Kaikkiaan Tarkett kierrättää näin Pohjoismaissa 400 tonnia hukkamateriaalia vuodessa. Hienoa!

Koska kuluttajapuolella yksittäiset materiaalivirrat ovat pienempiä, liiketoiminnallisesti järkevien mallien luominen on haastavampaa. Kuluttajien kiinnostus kierrätystä ja ympäristöystävällisiä, kierrätettyjä materiaaleja kohtaan on kuitenkin merkittävästi kasvanut. Tämä avaa innovatiivisille edelläkävijöille uusia mahdollisuuksia. Kestävän kehityksen periaatteisiin sitoutunut Tarkett on etenemässä kuluttajapuolen kierrätysmallien rakentamiseen: yhdessä alan kauppojen kanssa Tarkett kehittää toimintamallia, jossa kuluttaja-asiakas voisi tuoda vanhat lattiapäällysteensä kierrätykseen ostaessaan uusia. Kuulostaa hyvältä.

Tarkettin toimintamallit viitoittavat tietä kiertotalouteen ja  toivottavasti myös innostavat muita alan yrittäjiä ideoimaan omille tuotteilleen ympäristöä säästäviä ratkaisuja. Ehkä ne eivät vielä ennätä palvelemaan omaa rakennusprojektiamme, mutta toivon, että visiot Suomesta kiertotalouden edelläkävijänä ovat toteutumassa – myös rakennusalalla.

Julkaistu Kehittyvä Kauppa -lehdessä elokuu / 2018