Home > Yleinen > Selfie-kisa vai some-meemi?

Yksi digitalisaation merkkipaalu on jälleen ohitettu: vähittäiskaupan kehityksen kärkimaassa Englannissa mainosmenoista jo yli puolet menee digi-kanaviin. Suomessakin verkkomainonta on kiilannut televisiomainonnan ohi, mutta sanomalehtimainonta pitää edelleen ykkössijaa – tosin printin tulevaisuus ei näytä kaakkoon kippaavien kehityskäyrien vuoksi kovinkaan ruusuiselta. Selviä voittajaterendejä pienenevän mainoskakun jakajien joukosta kuitenkin löytyy: mobiilisuus, kuvallisuus, sosiaalisuus.

Kännykkä – tuo käyttöliittymämme tietoon, ystäviin, elämään – on paitsi vapauttanut suomalaisen sielun sopukoissa piilossa olleen sosiaalisuuden, juurruttanut meihin online-elämän. Kaduilla, metrossa, kahviloissa, palavereissa yhtä hyvin kuin kotisohvalla kännykän tietovirta on osa verenkiertoamme. Luemme tekstiviestejä, maileja, seuraamme ja päivitämme some-postauksia bittien täyttämässä arjessamme.

Suomalaisista 16 – 60-vuotiasta lähes kaksi kolmasosaa omistaa älypuhelimen. Se ei merkitse vain helpompaa yhteydenpitoa kavereihin, vaan älypuhein on muuttanut meidän käyttäytymismalleja, esimerkiksi kaupan kannalta kriittistä ostopolkua radikaalisti. Tämä pakottaa nykyiset arvoketjut ja liiketoimintamallit aidosti uusiutumaan – vaihtoehtona ainoastaan kuihtuminen.

Maailman suurin kuluttajabarometri Google kertoo, että suomalaisten 30 miljoonasta päivittäisestä hausta, joista noin kolmannes kännykästä tehtyjä, merkittävä osuus on täysin uusia. Ihmisten tarpeet ja kiinnostuksen kohteet muuttuvat nopeasti – myös kaupan on pysyttävä vauhdissa. Haasteita meillä suomalaisilla toimijoilla riittää: esimerkiksi muodin ja pukeutumisen hauista vain reilusti alle viidennes ohjautuu suomalaisiin verkkokauppoihin. Miksi?

Digitaalisessa maailmassa pelataan sekunnin murto-osilla. Peli ratkaistaan paitsi kiinnostavalla tuote – ja hintapelillä, sujuvalla käyttäjäkokemuksella myös ennen kaikkea optimoidulla, kiinnostavalla, oikein ajoitetulla sisällöllä. Verkko- ja mobiilimainontaa tehdään päivä päivältä enemmän, mutta mainonta on valtaosaltaan edelleenkin massamarkkinointia. Nyt olisi korkea aika ottaa asiakastieto ja yksilöllisen kohdistamisen välineet entistä aktiivisempaan käyttöön.

Toinen digitaalisuuden voimakkaista trendeistä on sosiaalisen median vauhdittama kerronnan kuvallistuminen: Sen näkee FaceBookissa, Instagramissa, Youtubessa, jotka kasvavat ja levittäytyvät vauhdilla mainonnan ja asiakkuuksien maailmaan. Ilmiö on muuttanut kerronnan kulttuuria, tapaamme jakaa ja omaksua asioita. Maailman suurimmalla online-videopalvelu YouTubella on jo miljardi käyttäjää; joka minuuttia YouTubeen ladataan 100 tuntia videosisältöä. Moni nuori ei enää piittaa televisiosta vaan sammuttaa niin viihteen kuin tiedonjanonsa tässä koukuttavassa videopalvelussa.

Tänään ”Miten rakenna terassin” tai ”Näin teen herkullista kanapataa”–tyyppiset videot toimivat edelleen, mutta kisa verkkoasiakkaan huomiosta, saatikka osallistamisesta, kasvaa eksponentiaalisesti. Eilen toimivat FB-kisat. Nyt on muodissa selfie postaukset. Kansainvälisen jättibrändin Fantan viiksekkäitä tai rillipäisiä selfie-kuvia on Instagramista yli puoli miljoonaa, mutta selfie-kampanjafloppeja varmasti lukematon määrä.

Aina ei kuitenkaan tarvita kuvakerrontaa herättämään sosiaalista mediaa markkinoinnin tueksi. Siitä hyvänä esimerkkinä S-ryhmän hinnanalennus kampanja, joka sai suomalaiset syöksymään someen (1,7 miljoona FaceBook kävijää!). Prismojen myynti kasvoi ko. viikonlopun jälkeisenä maanantaina 20 %, ja suomalaiset oppivat uuden verbin: halpuuttaminen.

”Näin teet digimarkkinointia” tai ”Näin tuet asiakkaan ostopolkua verkossa”-ohjeita löytyy googlaamalla enemmän kuin tarpeeksi. Valitettavasti yhtä toimivaa, kaikille sopivaa reseptiä ei ole. Ainoa keino on hypätä mukaan digitaalisiin kanaviin ja oppia kokeilun ja erehdyksen kautta.