Home > Yleinen > Startup–kulttuuri ja uuden kasvun prosessi

Olen saanut syksyn aikana keskustella useamman startup-yrittäjän kanssa. Suuryrityksen kasvatille kokemus on ollut avartava ja virkistävä. Kuulemieni kertomusten innoittamana olen valmis suomentamaan startupin sisuyritykseksi. Esimerkiksi nyt yli 200 kaupungissa ympäri maailmaa lentomatkojen ja majoitusten yhteydessä taksimatkoja välittävän Cabforcen idea syntyi 90-luvun lopulla, kun opiskelija, taksikuski Tuukka Ylälahti turhautui turhista kutsukeikoista. Tie ideasta menestykseen oli pitkä ja mutkikas. Vaadittiin uskoa, sitkeyttä ja paljon työtä: teknologian lisäksi tuli löytää oikeat partnerit, ratkaista tarvittavan maksuvälineliikenteen haasteet ja verkostoitua eripuolilla maailmaa toimivien taksiyrittäjien kanssa.

Cabforcen kaltaisia innovatiivisia, asiakkaan arkea helpottavia startup-palveluita kannattaa seurata aktiivisesti. Uskon, että on vain ajan kysymys, milloin esimerkiksi ostosten kotiin kuljetukseen ilmestyy vertaisverkkopalvelu. Mitä mahdollisuuksia uusi toimintamalli merkitsee kaupalle – palvelulle ja kilpailutilanteelle? Edellytykset palvelulle on ainakin olemassa: väestö vanhenee ja toisaalta auton käyttö kaupunkien keskustoissa tehdään päivä päivältä hankalammaksi.

Kaupan alalla tullaan lähiaikoina näkemään lukuisia uusia, perinteisiä arvoketjuja muuttavia bisneskonsepteja. Digitaalisuus on jo madaltanut Suomi-neidon rajoja kansainvälisten verkkokauppojen työntyessä sekä kuluttaja- että yritysmarkkinoille. Tällä hetkellä 56 % suomalaisista on ostanut ulkomaisista verkkokaupoista, ja osuus kasvaa vauhdilla. Mutta mielenkiintoisia avauksia löytyy myös kotikamaralta: Digitaalinen tukku Suppilog kiilaa ketteryydellään ja kilpailukykyisellä hinnoittelullaan suurten toimijoiden väliin. Ajankohtainen esimerkki tavarantoimittajan tarjonnasta suoraan kuluttaja-asiakkaalle on puolestaan Raison Oatlet Store. Aika näyttää, ovatko nämä voittajakonsepteja.

Maailma on täynnä kiinnostavia innovaatioita, mutta onko niin, että perinteiset, jäykkärakenteiset toimijat eivät arjen ja kustannussäästön keskellä ennätä nähdä mahdollisuuksia saati muuttua. Vaikuttaa siltä, ettei kvartaalitalous edes mahdollista kunnon irtiottoja. Omassa kuplassa eläminen voi kuitenkin kostautua: yhtäkkiä ollaan tilanteessa, jossa vanha konsepti ei ole enää kilpailukykyinen, mutta uusien toimintamallien kehittämisessä ollaan ajauduttu jälkijunaan. Vaikka itse ei olisi alansa edelläkävijä, tärkeintä on elää kehityksen pulssilla ja poimia kiinnostavimmat innovaatiot ajoissa. Joku on fiksusti sanonut, että ”ei tarvitse tehdä aaltoja, mutta on pystyttävä surfailemaan niillä”.

Kaupan alalla parhaat ideat eivät synny laboratorio-olosuhteissa vaan arjen työssä: tarpeesta palvella asiakasta paremmin, parantaa prosessia ja säästää resursseja. Tämä edellyttää nykyistä parempaa, organisaatioiden läpi toimivaa kuuntelujärjestelmää, joka ymmärtää heikkojen signaalien arvon ja pystyy linkittämään ne ennakkoluulottomasti teknologisen kehityksen mahdollisuuksiin. Kun tähän lisätään vielä hitunen startup-kulttuurin sisua, kaupan alan tulevaisuus näyttää jo selvästi valoisammalta.

Tällä hetkellä innovaatioiden kehdossa USA:ssa yksi vähittäiskaupan näkyvistä trendeistä on terveellisyys: asiakkaan auttaminen sekä valikoiman että teknologian avulla kohti terveellisempää elämäntapaa. Kilpailu on kuitenkin tälläkin rintamalla kovaa ja menestyminen edellyttää kokeilun kulttuurin omaksumista. Tarvittavaa kulttuuria kuvaa hyvin San Franciscoon 500 startup –kiihdyttämöön päässeen, Fifth Corner hyvinvointisovelluksen perustajan Nelli Lähteenmäen kommentti Talouselämässä: ” Meidän täytyy kokeilla joka viikko viittä uutta asiaa. Suuri osa niistä menee mönkään, mutta kyse on kasvun prosessin opettelemisesta.”

Myös Suomessa perinteisellä kaupalla on muutosten keskellä edessä uudenlaisen kasvun prosessi. Muuta vaihtoehtoa ei ole.