Home > Yleinen > Ruokahävikki pienenee – asiakkaat ja luonto kiittävät

 

Eräänä syksyisenä perjantaina Roihuvuoden K-market kauppias Valtteri Markkula päätti toteuttaa ICA-kaupasta nappaamansa idean. Aamulla hedelmä- ja vihannesosastolta myyntikelvottomina poistetut mutta vielä syöntikelpoiset tuotteet pakattiin laatikoihin ja laitettiin myyntiin 1 € / laatikko. Samalla Valtteri nappasi kuvan myyntiesittelystä ja postasi sen taustoineen kaupan Facebook sivuille: ”Tavoitteenamme on kokeilla, saisimmeko tällä tavoin vähennettyä poisheitetyn ruoan määrää. Muut kuin hedelmät ja vihannekset lähtevätkin jo päiväyksen tultua vastaan ruoka-apuun.” Varmistaakseen päivitykselleen jonkinlaisen näkyvyyden Valtteri investoi 10 dollaria, jolla jakoi postauksen asiakkailleen.

Some-ilmiö oli syntynyt. Postaus levisi jo viikonlopun aikana kulovalkean tavoin. Pian postauksen oli nähnyt 250.000 ihmistä, peukutuksia oli kertynyt yli 3600, kommentteja yli 200 ja yli 350 oli jakanut postauksen edelleen. Kommentit olivat muutamaa epäilevää kommenttia lukuun ottamatta erittäin positiivisia ja kannustavia: ”Mielettömän hienoa. Ihailen suunnattomasti näitä rohkeita K-kauppojen yrittäjiä, jotka ovat tarttuneet näihin epäkohtiin ja laittaneet todella hyvän asian liikkeelle.

Jos viesti on kiinnostava ja ajankohtainen, some toimii käsittämättömän hyvin. Ja mikä herättää voimakasta kiinnostusta somessa, päätyy usein lopulta perinteiseen mediaan. Näin kävi myös Roihuvuoren ”euronlaatikko” lanseerauksessa. Viikon sisällä Iltasanomat julkaisi lehdessä ja verkkosivuillaan jutun aiheesta sekä kauppiaan videohaastattelun. Kommentteja IS:n sivuille kertyi yli 350 ja niihin tykkäyksiä yhteensä yli kymmenen tuhatta. Aiheen nappasivat myös muut mediat mm. Yle kertoi aiheesta.

Some tavoitti nopeasti laajoja joukkoja, mutta perinteisen mediatoimijan näkyvyyden vaikutus yllätti kauppiaan: ”Facebook-päivitys kirvoitti joitain kommentteja asiakkailta myös kaupassa, mutta Iltasanomien jutun jälkeen asiakkaiden kommentit lisääntyivät huomattavasti. Perinteinen valtakunnallinen monikanavainen media näyttää siis olevan vielä hyvin voimissaan. Tähän mennessä kaikki laatikot ovat aina menneet kaupaksi. Näin biojätteeseen päätyvän syömäkelpoisten hedelmien ja vihannesten määrä on tippunut murto-osaan. Säästöäkin on tullut, kun biöjäteastian tyhjennystiheyttä on voitu harventaa kolmanneksella.

-”Tarkoitus ei ole tienata laatikoiden myynnillä, vaan vähentää roskiin menevän, syöntikelpoisen ruoan määrää ja näin säästää jätekustannuksista. Suoraa vaikutusta myyntiin on vaikea arvioida, mutta uskon, että positiivinen julkisuus tukee myyntiä pitkällä aikavälillä”, Valtteri arvioi.

Luonnonvarakeskuksen näkemyksen mukaan Suomessa syntyy ruokahävikkiä noin 500 milj. kiloa, josta tukku- ja vähittäiskaupan osuus vajaa 20 %. Kysymys ei siis ole luonnon eikä kansantalouden kannalta mistään marginaalisesta asiasta. Mm. EU on puuttunut aiheeseen ja asettanut tavoitteeksi ruokahävikin puolittamisen vuoteen 2030 mennessä. Miksi kaupat eivät siis vapaaehtoisesti ottaisi askelta oikeaan, luonnonvaroja säästävään suuntaan jo tänään. Ainakin asiakkaat ovat asian puolella: Tämä on aivan oikein kauppiaalta. Vielä syömäkelpoista ruokaa ei saa laittaa hukkaan. On ihmisiä, joilla on niukasti rahaa käytettävissä, ja ruoka on hyvin yksipuolista. Näin tulee heitäkin samalla autetuksi.” (Lähde IS)

Tartu Valtterin haasteeseen ja pienennä oman kauppasi osalta poisheitetyn ruoan määrä pysyvästi.

Julkaistu: Kehittyvä Kauppa 10 / 2016