Home > Yleinen > Kauppa matkalla pilveen

Olin palaverissa, jossa agendalla olivat kauppapaikka-asiat. Erikoistavarakaupan ketjulle tarjottiin parin vuoden kuluttua valmistuvasta kauppakeskuksesta kauppapaikkaa kahdeksan vuoden sopimuksella. Miten voisimme tietää, mikä erikoistavarakaupan tilanne olisi tuolloin? Jos kehitys Suomessa kulkee nettikauppojen eturintamassa olevien maiden polulla, kauppa siirtyy meilläkin entistä enemmän verkkoon ja erikoistavarakaupat muuttuvat showroomeiksi. Mitä tämä merkitsee kauppakeskuksille? Muuttuvatko ne kenties ydintarjonnaltaan vapaa-ajankeskuksiksi?

Onko kauppa Suomessa jäämässä digimuutoksen jalkoihin – vai onko kyse luovuttamisesta tai rohkeuden puutteesta? On masentavaa, että Googlen hakupalvelussa suomalaisten mainosklikkauksista pukeutumisen osalta yli neljä viidesosaa ja elektroniikankin osalta yli kolme neljäsosaa menee ulkomaisille yrityksille. Klikkaukset korreloivat valitettavan hyvin myyntiin.

Eikä tilanne ole helpottumassa, päinvastoin. Paine kasvaa sekä idästä että lännestä. Kaius Niemi kertoo Helsingin Sanomien kolumnissaan oivallisesti kiinalaisen verkkokauppajätti Alibaban työntymisestä markkinoillemme. Ketäpä ei kiinnostaisi satojen tuhansien tuotteiden tarjonta kuluttajille suunnatuissa AliExpressissä, jossa hinnat ovat kuin hulluilta päiviltä ja postimaksut Kiinan valtion tuen ansiosta mitättömät. Kun asiakkaat vielä aktiivisesti unohtavat yli 22 euron ostoksien arvonlisäverovelvoitteen, riskeistä huolimatta tuotteet siirtyvät helposti klikkauksella ostoskoriin.

Eikä lännen jättiläinen Amazonkaan ole luopumassa maailmavalloituksestaan: monialaiseksi teknologiayhtiöksi laajeneva, mm. pilvipalveluita tarjoava jättiläinen ilmoitti juuri palkkaavansa 100 000 uutta työntekijää, joista suurin osa verkkokaupan varastoihin.

Mitä sitten verkkokaupparintamalla on tapahtumassa? Mikä on huiman kasvun takana? Kysyin asiaa kokeneelta verkkokauppa-ammattilaiselta Miika Maliselta. Hänen mukaansa kiihtyvän kehityksen takana on nopea siirtyminen pilvipohjaisiin ratkaisuihin.

– Helposti, ilman isoja investointeja ja teknologiaprojekteja käyttöön otettavien ratkaisujen yleistyminen tuo verkkoliiketoiminnan kaikkien kauppiaiden saataville. Pilvipalvelupohjaisten ratkaisujen kuten esimerkiksi Shopifyn, kasvu on huimaa. Tällä hetkellä em. verkkokauppa-palvelulla on 325.000 kauppiasta, missä kasvua edellisvuodesta 90 %. Kun teknologiahaasteet siirtyvät taustalle, kauppa voi keskittyä enemmän asiakaskokemukseen ja tarjonnan optimointiin eli liiketoiminnan kannalta oleellisimpaan, Miika korostaa.

– Toisaalta analytiikan ja keinoälyn merkitys kasvaa nopeasti. Hakutulokset ja tarjonta vastaavat paljon aikaisempaa paremmin asiakkaiden tarpeita ja kiinnostuksen kohteita. Myös se, että kauppaa tehdään entistä enemmän siellä, missä asiakkaat ovat eli some-kanavissa ja markkinapaikoissa, vauhdittaa sekin verkkokauppaa.

Miika katsoo, että verkkokauppojen menestys vauhdittaa alan teknologista kehitystä: selvä positiivinen kierre on nähtävissä. Esimerkkinä suosiotaan kasvattavasta teknologista Miika mainitsee lisätyn todellisuuden ”augmented realityn”, jonka avulla voi esimerkiksi tutustua sisustustuotteisiin omassa kodissaan virtuaalisesti. Miksi siis vaivautua kauppaan, jos verkkokauppa tarjoaa parempaa palvelua kotona.

Mainitsemassani palaverissa oli paikalla useita maailmalla showroomeihin ja pop-up myymälöihin poikenneita verkkokauppauskovaisia. Keskustelu siirtyi pian käynnissä olevaan verkkokaupan uudistusprojektiin, joka osallistujien mielestä varmisti paremmin huomisen kilpailukykyä kuin kahdeksan vuoden kauppapaikkasopimus.

Kolumni on julkaistu Kehittyvä Kauppa -lehden numerossa 2 / 2017