Home > Yleinen > Mikä on kaupan rooli kiertotaloudessa?

Kiertotalous on ollut kevään aikana aktiivisesti esillä mediassa. Taustalla on EU:ssa valmisteilla oleva luonnonvarojen kestävään käyttöön tähtäävä uudistus, josta esimakua saatiin jo kysymyksiä ja vastauksia sisältävässä ”Kiertotalouspaketissa”. Meillä kiertotaloutta ajaa etenkin Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, joka näkee kiertotalouden ympärille syntyvässä palveluliiketoiminnassa jopa miljardien eurojen kasvumahdollisuudet.

Mutta painetta kohti laajempaa kiertotaloutta tulee myös kuluttajien suunnalta. Entistä useampi meistä miettii oman kulutuksensa ja yksittäisten ostopäätöksiensä kokonaisvaikutuksia. Ostanko halvan muotipuseron, joka kestää yhden sesongin vai panostaako laatuun? Mitä tapahtuu puserolle käytön jälkeen? WWF:n mukaan suomalaisten ylikulutuspäivä oli neljäs huhtikuuta, jonka jälkeen olemme eläneet luonnonvarojen käytön suhteen loppuvuoden ns. velaksi.

Mitä kiertotalous sitten on käytännössä? Se merkitsee luopumista lineaarisesta kulutusmallista, jossa luonnosta imetyt raaka-aineet tuupataan käytön jälkeen jätteinä takaisin luontoon. Kiertotalous on käytännössä monimuotoisempia arvoketjuja, joihin sisältyy kierrättämistä, korjaamista, vuokraamista ja lainaamista; arvoketjuja, joissa kuluttaja muuttuu entistä useammin tavaroiden ostajasta palveluiden käyttäjäksi. Luontoliiton mukaan esimerkiksi autojen keskimääräinen käyttöaste on kahdeksan prosentti, rakennusmateriaaleista menee jätteeksi 10 – 15 ja ruoasta yli 30 prosenttia, joten potentiaalia on runsaasti.

Kiertotalouden asiantuntijan Demos Effectin Olli Bremerin mukaan kaupalla on merkittävä rooli kiertotalouden edistämisessä, sillä iso osa materiaalivirroista kulkee kaupan prosessien kautta. Pakkausten kierrätyksessä ja ruokahävikin pienentämisessä ollaan jo päästy vauhtiin, mutta mahdollisuuksia on vielä paljon. Tällä hetkellä jätteet ovat kaupalle pääsääntöisesti kustannus, mutta Bremer näkee muutoksen häämöttävän: jätteet voivat tulevaisuudessa olla myös tulonlähde.

– Kiertotalous edellyttää uudenlaista verkostoitumista ja rohkeaa kokeilukulttuuria, Bremer korostaa. Tällä hetkellä mielenkiintoisin kaupan alan kiertotalouden trendi on vaatteiden kierrätys. Finlayson ottaa vastaan asiakkaiden farkkuja ja valmistaa niistä laadukkaita pyyhkeitä. Volyymissa mitattuna H&M:n vaatteiden keräys ja kierrätys uudelleen käyttöön on kuitenkin omaa luokkaansa. Mutta tekstiilien kuten lukuisten erityyppisten muovienkin kierrätyksessä on vielä paljon haasteita.

Hyviä kiertotalouden esimerkkejä löytyy jo monilta merkittäviltä kaupan alan toimijoilta: IKEA on tehnyt hyvää työtä huonekalujen kierrättämisessä: ”Autamme asiakasta löytämään tarpeettomalle IKEA-huonekalulle uuden kodin” eli asiakas saa hyvityskupongin palauttamastaan vanhasta huonekalusta. Uusia toimintamalleja etsitään kuumeisesti myös elektroniikkapuolella, jossa toistaiseksi kierrätys on ollut varsin vähäistä, mutta esimerkiksi laitteiden sisältämissä harvinaisissa metalleissa nähdään merkittävää bisnes-potentiaalia.

Vaikka kaupalle kierrätys on hyvinkin tuttua, edessä on sekä luonnonvarojen niukkuuden että asiakkaiden kulutuskäyttäytymisen ajamana kiertotalouden aikakausi.  Toivottavasti muutos tapahtuu kaupan itsensä ei viranomaisten ohjaamana. Talouselämän liitteessä Ilkka Herlinin kiteytti tilanteen osuvasti: ”Kyseessä on järjestelmämuutos; siirtymä vastuulliseen kiertotalouteen, ei muutaman toimijan erikoisbisnes. Ne, joilla vastuu on paitsi arvoissa, myös strategiassa, kulkevat kärjessä.”

 

Julkaistu Kehittyvä Kauppa -lehdessä 5 / 2017