Home > Yleinen > Tärkeintä on hymy

Istumme kesälounaalla ystävämme ja hänen reilusti yli 80-vuotiaan äitinsä kanssa. Keskustelu kääntyy pian arjen sujumiseen. Iäkkäälle, mutta energiselle vieraallemme ostosten kantaminen kaupasta autoon ja edelleen kotiin on haastavaa. Onneksi vähän kauempaa on löytynyt kauppa, jossa invalidipaikka on aivan ulko-oven vieressä. Hyvän parkkipaikkajärjestelyn ansiosta iäkäs vieraamme pystyy tekemään ostoksensa itsenäisesti – ainakin toistaiseksi. Mutta miten kauppareissu sujuu huomenna, jos lihaskunto heikkenee edelleen? Voisiko kauppa toimittaa kotikuljetusten yhteydessä myös vieraamme itsensä keräämät ostokset kotiin?

Iäkkäiden osuus kauppojen asiakaskunnasta kasvaa nopeasti. Samaan aikaan kuin vauvoja syntyy Suomeen ennätyksellisen vähän, vanhempien ikäryhmien osuus väestöstämme kasvaa vauhdilla. Olisi kuitenkin virhe tarkastella tätä tällä hetkellä yli 1,4 miljoonan asiakkaan potentiaalia yhtenä kohderyhmänä, sillä tarpeet ikäryhmässä 60 – 100 vuotta vaihtelevat varmasti yhtä paljon kuin nuoremmissa ikäryhmissä.

Verkkokauppa kotiinkuljetuksineen on monen, myös iäkkään asiakkaan pelastus, mutta suurella osalla kotikuljetusta tarvitsevista asiakkaista ei ole valmiuksia toimia netissä. Kun oman äitini kunto heikkeni, tein useamman vuoden ajan ostokset verkossa hänen puolestaan. Valitettavan usein en kuitenkaan ennättänyt kurkistamaan jääkaappiin, joten virhetilauksia sattui ja hävikkiä syntyi. Päädyin lopulta tilaamaan valmiit ateriat ruokapalvelusta ja muut ostokset kodinhoidon kautta. Hintana tästä järjestelystä oli ostoskorin yksilöllisyyden heikkeneminen. Ehkä joskus tulevaisuudessa älykkäät jääkaapit tulevat olemaan ratkaisu tähänkin haasteeseen.

Vaikka suomalaiset ovat tänä päivänä entistä iäkkäämmiksi terveitä ja hyväkuntoisia, palveluiden tarve ja käyttö juuri tässä ikäryhmässä kasvaa voimakkaasti. Tarjolla on siis mahdollisuuksien markkina, mutta mikä taho nappaa kasvavan bisneksen? Kotiinkuljetus kuuluu monen kaupan peruspalveluihin, mutta nyt voimakkaassa kasvussa ovat esimerkiksi Woltin kaltaiset ravintolaruoan kuljetuspalvelut – mukana pelkästään Woltin tarjonnassa on jo yli 600 ravintolaa. Asiakkaat ratkaisevat, valuuko tulevaisuudessa entistä suurempi osa ruokaan käytetyistä euroista kotiinkuljetuksen ansiosta ravintoloihin.

Ennakkoluulottoman ideoinnin, digitaalisuuden ja verkostoitumisen avulla voimme luoda aivan uusia konsepteja, jotka ovat sekä liiketaloudellisesti kannattavia, että koko yhteiskuntaa palvelevia. Usein on kysymys hyvin arkipäiväisistä asioista: Miten esimerkiksi kotiinkuljetuksella saatujen pullojen ja purkkien palautus onnistuu? Voisiko kaupan ruokakuljetukseen mukana saada aulassa olevaan pesulaan jätetyt vaatteet tai postiin tulleen paketin kotiin? Ei liene kummoinenkaan haaste ainakaan logistiikkaoptimoinnin kannalta.

Entistä suurempi osa kaupan palveluista digitalisoituu. Se ei kuitenkaan vähennä vaan kasvattaa henkilökohtaisen kontaktin merkitystä. Äidilleni, jonka elämä rajoittui pitkään neljän seinän sisään, ruokalähetin pistäytyminen oli ehdottomasti päivän kokokohta: ”Ruoat tuova nuori mies tervehtii iloisesti, kysyy kuulumiset ja hymyilee. Päivän piristys”, äitini kommentoi.

PS Oli ilahduttavaa lukea Kehittyvän Kaupan helmikuun numerosta K-supermarket Onkeroisen yksinäisten olohuoneesta, Ainon Tuvasta. Toivottavasti mahdollisimman moni kauppa nappaa idean.

 

Kolumni julkaistu Kehittyvän Kaupan numerossa 8 / 2017